6. lokakuuta 2006

Joka Pojan askartelua n:o 2 - Buckminster Fuller (1949)




Joka Poika -lehden rinnalla ilmestyi myös Joka Pojan ASKARTELUA (1944-1949). Lehti oli melkeinpä näyttävämpi kuin "isäntälehtensa" ja se sisälsi erilaisia askarteluohjeita, sarjakuvia (esim. T. A. Edisonista) ja artikkeleita.

Artikkeleista on esimerkki alla. En usko, että Buckminster Fulleria esiteltiin kovinkaan monessa "aikuistenkaan" lehdessä.

Fullerin termi dymaxion on johdettu sanoista"DYnamic MAXimum TensION".

Fuller_Dymaxion



MITÄ ON DYMAXION?

Kaikesta siitä mitä herra Richard Buckminster Fuller, eli lyhyesti »Bucky» on tehnyt, voitaisiin kirjoittaa kokonainen kirja - tässä tyydymme kuitenkin muutamiin lyhyihin mainintoihin tuosta arvoituksellisesta amerikkalaisesta, jonka sanotaan miettivän teknologian ongelmia enemmän kuin kukaan muu nykyajan ihminen. Hän on eräänlaisen uuden geometrisen järjestelmän luoja, ainoan USA:ssa myönnetyn karttaprojektiopatentin omistaja, kirjailija, aikakauslehtien teknillinen asiantuntija sekä autojen, uusien talorakenteiden, siirrettävien kylpyhuoneiden ym. suunnittelija - ja koko hänen ajattelunsa liikkuu hänen luomassaan uudessa ns. dymaxion-maailmassa.

»Dymaxion» on sana, jolle ei ole suomalaista vastinetta eikä sitä ole käytetty yleisesti muissakaan kielissä. Se on Fullerin omalle ajattelumaailmalleen antama nimitys, ja hän selittää sen ilmaisevan hänen käsitystään kaikesta siitä miten ihminen voi parhaalla tavalla sopeutua ympäristöönsä ja keksiä laitteita, joiden avulla hänellä voi olla ympäristöstään suurin mahdollinen hyöty.

Tämä kuulostaa melko omituiselta, mutta sanoimmehan jo, että Fuller on itsekin «omituinen» keksijänero ja teknologis-filosoofinen ajattelija, joka ei välitä siitä, etteivät hänen keksintönsä ole aina saaneet ansaittua tunnustusta - hän tahtoo ajatella!

Teoriassa hänen esittämänsä ajatukset lienevät saaneet poikkeuksetta täyden tunnustuksen, mutta käytännössä useatkin hänen keksintönsä ovat jääneet mallikappaleiksi, kun ei mikään teollisuuslaitos ole ryhtynyt niitä kauppaamistarkoituksessa valmistamaan. Tunnetut matemaatikot ovat kuitenkin hyväksyneet hänen geometrisen ajattelunsa, samoin ovat arkkitehdit ylistäneet hänen rakenneluomuksiaan, mutta - missä sitten on «vikaa»?

Tähän ei voitane vastata muuten kuin siten, että Fullerin dymaxion-maailma on vielä suurelta osaltaan liian uusi - Amerikassakin.



Dymaxion-linkkejä:
The Dymaxion House at Henry Ford Museum
Towards a cultural history of Buckminster Fuller's Dymaxion Car

2 kommenttia:

  1. Muistelen, että Joka Poika olisi ollut ruskea, mutta saatan olla väärässä. Ruskea painomväriä käytettiin muinoin monissa lehdissä

    VastaaPoista
  2. Eivät kaikki kannet näin värikkäitä olleet. Jossakin vaiheessa Joka Pojassakin käytettiin sellaista seepiasävyä, vai mikä se on, kannessa.

    VastaaPoista

LinkWithin

Hae tästä blogista: